Lalli tappoi kirveell\u00e4 piispa Henrikin K\u00f6yli\u00f6nj\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on legenda, jonka me kaikki olemme kuulleet, mutta jonka todenper\u00e4isyytt\u00e4 ja tarkkaa ajankohtaa ei t\u00e4ysin pystyt\u00e4 varmentamaan. Eino Leino kirjoitti 1907 aiheesta n\u00e4ytelm\u00e4n, joka on pohjana uudelle virolaiselle oopperalle. Teos sai kantaesityksens\u00e4 Tallinnan Birgitta-festivaalilla 6. elokuuta.<\/p>\n
Tarina Lallista ja piispasta ei ole virolaisille lainkaan tuttu, mutta sen kuitenkin tunsi s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Veljo Tormis alkaessaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4 sen pohjalta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teosta 1980-luvun lopulla. Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n libreton laatimisessa h\u00e4nell\u00e4 oli apuna vaimonsa Lea Tormis sek\u00e4 teatteriohjaaja Sakari Puurunen. Usko ja siit\u00e4 luopuminen sek\u00e4 uskontojen vastakkainasettelu ja suvaitsevaisuus ovat teemoina Tormisin vuonna 1989 aloittamassa oopperassa. Ty\u00f6 kuitenkin j\u00e4i kesken, valmiiksi tuli vain kymmenisen minuuttia oopperan alusta sek\u00e4 Sinikan laulu ja Piispa ja pakana, jotka el\u00e4v\u00e4t irrallisina osina omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Libretto kuitenkin oli valmis, ja t\u00e4h\u00e4n tarttui Birgitta-festivaalin uusi taiteellinen johtaja T\u00f5nu Kaljuste. H\u00e4n pyysi nuorta virolaista kapellimestarioppilastaan Rasmus Puuria saattamaan teoksen valmiiksi kokoillan oopperaksi. Syntyi parituntinen teos Lalli eli meren keskell\u00e4 on mies. Omassa maassaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 uraa s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tekev\u00e4lle 31-vuotiaalle Puurille teht\u00e4v\u00e4 oli haastava. Viime vuoden h\u00e4n oli Sibelius-Akatemiassa vaihto-oppilaana ja opiskeli siin\u00e4 ohessa suomen kielt\u00e4. Oopperan esityskielen\u00e4 s\u00e4ilyi alkuper\u00e4inen teksti.<\/p>\n
Ei toki ole musiikinhistorian ensimm\u00e4inen kerta, kun s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ottaa teht\u00e4v\u00e4kseen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tai saattaa valmiiksi toisen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n teoksen. Puurin kohdalla l\u00e4ht\u00f6kohdat olivat kuitenkin siin\u00e4 mieless\u00e4 hyv\u00e4t, ett\u00e4 libretto oli valmis, ja Tormisin helposti tunnistettavan s\u00e4velkielen piirteet ja ainekset selkeit\u00e4. Kuulijalle on helppo hahmottaa teos yhten\u00e4isen\u00e4 kokonaisuutena, jossa Tormisin kirjoittama alku sek\u00e4 omiin kohtiinsa sijoitetut alkuper\u00e4iset katkelmat ja erilliset numerot erottuvat selkein\u00e4.<\/p>\n
Vuonna 2005 Tallinnan it\u00e4rannalla Piritan luostarin raunioilla esityspuitteensa saanut Birgitta-festivaali on alun alkaen keskittynyt, hieman Savonlinnan oopperajuhlien tapaan, n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6teoksiin. Lavastusten vaihdoilla tai tekniikalla Piritan lavalla ei juuri voi kikkailla. Lalli-oopperan kohdalla t\u00e4m\u00e4 rajoite my\u00f6t\u00e4ili lavaohjauksen selke\u00e4\u00e4 ja liikkeelt\u00e4\u00e4n minimalistista ilmaisua. T\u00e4ss\u00e4 ly\u00f6tiin k\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s s\u00e4velkielen kanssa.<\/p>\n
Tormisin monista kuoroteoksista tuttu sanojen ja tavujen toisteisuudesta kasvava rytminen, l\u00e4hes hypnoottinen syke tuntui tutulta my\u00f6s oopperassa. Ja t\u00e4t\u00e4 elementti\u00e4 my\u00f6s Puur oli hy\u00f6dynt\u00e4nyt viisi vuotta sitten kuolleen Tormisin ty\u00f6t\u00e4 jatkaessaan. Matalien soittimien sek\u00e4 rumpujen kannattama rytminen ostinato viel\u00e4 korostui luostariin rakennetun s\u00e4hk\u00f6isen vahvistuksen my\u00f6t\u00e4. Esityksen olosuhteet toisaalta tuntuivat kaipaavan vahvistusta jo laulajienkin osuuksien selkeytt\u00e4miseksi.<\/p>\n
Laulajista suurimman taakan kantoi nimiroolin esitt\u00e4nyt ja syv\u00e4ll\u00e4 bassollaan laulanut Koit Soasepp. H\u00e4nen r\u00e4me\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja j\u00e4yh\u00e4 olemuksensa vahvisti mielikuvaa j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isest\u00e4 ja omissa oloissaan viihtyv\u00e4st\u00e4 talonpojasta. Lalli ei piispasta ja uudesta uskosta perusta. Miehest\u00e4\u00e4n poiketen h\u00e4nen vaimonsa Kerttu, mezzosopraano Iris Oja, oli jo antanut kastaa itsens\u00e4 kristinuskoon, mutta h\u00e4n ei silti hyv\u00e4ksynyt piispa Henrikin vierailua heid\u00e4n kodissaan, varsinkaan sen j\u00e4lkeen, kun piispa vastoin h\u00e4nen tahtoaan antoi siunauksensa heid\u00e4n tytt\u00e4rens\u00e4 Sinikan ja t\u00e4m\u00e4n vaatimattomista oloista tulevan sulhasen Inkon liitolle.Nuorista solisteista \u00e4\u00e4nellisesti hienon vaikutuksen tekiv\u00e4t tenori Heldur Harry P\u00f5lda sek\u00e4 sopraano Maria Listra, jonka laulama Sinikan laulu kohosi teoksen herk\u00e4ksi kohokohdaksi. Vaihtelua ja eloa laulajien staattiseen ohjaukseen toivat kolmen tanssijan osuudet sek\u00e4 erityisesti videotekniikalla luodut taustakuvat ja -kuviot, jotka syvensiv\u00e4t tapahtumien tunnetasoja sek\u00e4 kohtausten viitekehyksi\u00e4.<\/p>\n
Tormisin lukuisten kuoroteosten tulkkina kannuksensa ansainnut T\u00f5nu Kaljuste toki piti esityksen kokonaisuuden hyvin hyppysiss\u00e4\u00e4n: orkesterina oli selloista, kontrabassoista ja ly\u00f6m\u00e4soittimista koostuva yhtye sek\u00e4 kuoroina erinomaiset Vox Clamantis ja Viron filharmonian kamarikuoro, joiden osuudet orkesterisyvennyksess\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 ehk\u00e4 hivenen et\u00e4isiksi.<\/p>\n